home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku12.lha
/
Teksti
/
Uudestaan.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1995-04-30
|
7KB
|
109 lines
5
1*
{3 Internet yhä uudestaan ja uudestaan
{3 -----------------------------------
Heimo Laukkanen
Internet kiinnostaa medioita edelleen. Vaikka mediahumu onkin laskenut skandaa-
lihakuisten juttujen osoittauduttua uutisankoiksi, Internet on yhä aina silloin
tällöin aiheiden keskipisteenä.
Suomen ruotsinkielisen television, FST:n, tuottama, Jan-Erik Andelinin toimitta-
ma ja Stefan Randströmin isännöimä Talking Heads käsitteli Internet-aihetta
20.3. tavalla, joka antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. 45:een minuuttiin oli
mahdutettu tärkeitä huomioita ja asioita niin Internetin kuin sen käytönkin
osalta. Vaikka asiat olivat suurilta osin samoja, joita olemme Sakun artikke-
leissa käyneet läpi, oli positiivista huomata ensimmäinen TV-ohjelma, jossa In-
ternet käsiteltiin sellaisena kuin se on: ei niinkään minään mystisenä uutena
asiana, joka sekunnissa muuttaa maailman uuteen muotoon, vaan viestintäväli-
neenä, joka yhdistää tietokoneista tavalla tai toisella kiinnostuneen suuren
ryhmän ihmisiä.
Ohjelman vieraat, mm. lapsipornoskandaalissa suurta julkisuutta saanut Johan
Helsingius, kertoivat omia mielipiteitään ja ajatuksiaan Internetistä. Välillä
yritettiin tutustua suoraan Internetin tarjontaan, ja toisaalla taas haastatel-
tiin Netin ahkeria käyttäjiä. Toimittajan johdatteleman studiokeskustelun aikana
tuli esiin monia mielenkiintoisia asioita aina Internetin etiikasta tietojen oi-
keellisuuteen sekä mahdolliseen maksullisuuteen myöhemmässä vaiheessa. Varsin
perusteellisen tietopakkauksen pinnan alle jäi kuitenkin osittain piiloon hyvin
tärkeä tieto: Internet tulee hukkumaan omaan tietoonsa. Tavalliset mediat eivät
koskaan katoa, ehkä vain muovautuvat uuteen muotoon. Edelleen tarvitaan niitä
ihmisiä, jotka seulovat maailman tietomäärästä sen, minkä he uskovat yleisöä
kiinnostavan. Uutistoimistot eivät niinkään joudu työttömiksi, pikemminkin päin-
vastoin. Kun Internetissä jokainen voi sanoa oman mielipiteensä, pohjautuu se
sitten totuuksiin tai pelkkiin kuulopuheisiin, tarvitaan vastapainoksi vahvaa ja
varmistettua tietoa; tietoa, johon voidaan luottaa.
Johan Helsingius teki erinomaisen huomion kertoessaan tiedon etsinnästä. Saatat
löytää etsimäsi tiedon muutamassa minuutissa, mutta samalla löydät toisen kiin-
nostavan tiedon, jota seuraamalla saatat saada nopeasti kulumaan viisikin tun-
tia. Tässä onkin se tärkein pointti! Kun tietoa ei enää ole saatavilla vain ra-
joitetusti, ennemminkin rajattomasti, ihmisten on opittava poimimaan olennaisin
ja keskittymään tärkeimpään. Kyky löytää olennaisin tieto taas heikentyy sitä
mukaa kuin verkko laajenee ja yhä useammat erilaiset ryhmät rupeavat tarjoamaan
palvelujaan Internetin kautta. Isojen palvelimien, joiden tietoihin ja palvelui-
hin voidaan luottaa, merkitys tulee siis kasvamaan. Tuhansien tiedontarjoajien
myrskyssä tiedon etsijät takertuvat tuttuihin ja turvallisiin lähteisiin.
Tulevaisuus siis kertoo, miltä Internet näyttää muutamien vuosien kuluttua. Ku-
ten Johan Helsingius sanoikin, Internetin tulevaisuuden ennustaminen yli kahden
vuoden päähän on jokseenkin mahdotonta. Räjähdysmäinen kasvuvauhti ja tulevat
mahdollisuudet esimerkiksi sähköisen rahan muodossa tekevät Internetin seuraa-
vista vuosista ennalta-arvaamattomia. Markkinoiden pyrkimykset Internetin suh-
teen ja palveluiden muuttaminen maksulliseksi tulevat määräämään suuren osan In-
ternetin tulevaisuudesta. Mikäli IBM ja muut suuret tietokonevalmistajat jatka-
vat aikeitaan saattaa Internet yhä useamman tietokoneenkäyttäjän ulottuviin, on
tulevaisuuden markkinoilla käsissään väline, jonka arvoa ei voida mitata. Tärkeä
kysymys kuitenkin on, tuleeko verkkoon tarpeeksi kiinnostavia palveluita, jotka
tyydyttävät tavallisen kotikäyttäjän tarpeet. En usko, että tavallinen koti-isä
jaksaa selata tuhansia viestejä päivässä löytääkseen häntä kiinnostavia uutisia.
Mikäli realistista vaihtoehtoa tavallisille medioille, kuten elektronisessa muo-
dossa olevaa reaalista sanomalehteä tai edes aikakausilehteä, ei tule, Internet
ei saavuta sitä uudenlaisen mediavälineen tasoa, jolle sitä on villeimmissä aja-
tuksissa yritetty nostaa.
Erilaisilla elektronisilla kirjastopalveluilla tulee sen sijaan aina olemaan
hyvä menekki Internetissä. On huomattavasti mukavampaa saada haluamansa tieto
suoraan omalle tietokoneelleen, kuin yrittää kopioda sitä paikallisen kirjaston
hakuteoksista. Vaikka suurista kirjastopalveluista joutuisi muutaman markan mak-
samaankin, uskon, että niille on käyttöä. Verkkoon voidaan tuoda niin paljon
tietoa, ettei normaaleissa olosuhteissa tavallisilla käyttäjillä olisi mitään
realistisia mahdollisuuksia päästä siihen käsiksi ilman luonnottomia ponnistelu-
ja tiedon löytämiseksi. Tiedot voidaan vielä joustavasti koota hypertekstilin-
keillä niin aihepiireittäin kuin vaikka aakkosittain sopivaan järjestykseen. Ku-
ka jaksaa enää tutkia kirjoja, joiden viittauksia saattaa joutua etsimään eril-
lisistä sanakirjoista, kun hypertekstimuodossa olevassa tietueessa voi jousta-
vasti saada itse sanaa tai kuvaa painamalla selityksen lähes asialle kuin asial-
le? Odottakaamme siis innolla elektronisen rahan maahantuloa ja suurten tieto-
ja sanakirjojen julkaisijoiden siirtymistä Internetiin.
Vaikka ajatus jättimäisestä, lähes kaiken mahdollisen perustiedon käsittävästä
tietueesta tuntuu kutkuttavalta, se on toisaalta täysin mahdollinen. Muutamien
kymmenien teratavujen järjestelmä tarjoaisi käyttäjilleen luettavaa vuosikymme-
niksi. Yhdestä osoitteesta saisit kaiken sen tiedon, jota varten olet normaalis-
ti lähtenyt kävelylenkille paikalliseen kirjastoon. Muutamien markkojen minuut-
tihintaa vastaan saisit kerättyä jättimäisistä tietueista juuri ne tiedot, jotka
sinua kiinnostavat. Parhaassa tapauksessa saisit muutamassa minuutissa parin ko-
pion hinnalla itsellesi kaiken sen, minkä keräämiseen joutuisit muuten kulutta-
maan kirjastossa tuntikausia. Pahimmassa tapauksessa hukkuisit jättimäiseen tie-
tomäärään ja keräisit mukaasi myös paljon turhaa tietoa.
Kuten Johan Helsingius Talking Heads -ohjelmassa sanoikin, Internet on
jättimäisine tietomäärineen yksi kaaosta lisäävä tekijä. Tämä tekeekin suuret,
järjestelmälliset tietopalvelimet, aikauslehdet ja uutisjärjestelmät tarpeelli-
seksi nyt ja myös tulevaisuudessa. Tietokaaoksen keskellä ihmiset takertuvat
niihin, jotka tarjoavat järjestelmällisyyttä ja tuttuja rakenteita, joiden mu-
kaan asiat toimivat.
Vanhan sananlaskun mukaan tieto on valtaa. Sananlasku pätee yhä, vaikkakin rin-
nalle on noussut vähintään yhtä tärkeäksi tekijäksi kyky etsiä tietoa. Koska
tämänhetkisessä maailmassa ei ole enää luonnollisesti mahdollista olla uomo uni-
versale, eräänlainen yleisnero kaikessa, on pikkutarkan tiedon omaksumisen si-
jaan hyödyllisempää osata löytää oikeat tiedot tarvittaessa. Tietoa etsittäessä
Internet on monissa tapauksissa erinomainen apuväline, ellei jopa ratkaisu.
Tulevaisuudessa Internetin osaaminen on valtaa.